26.7.2015

pipefest day 2

HimosHimos

Lauantaina porukkaa oli jo paljon enemmän ja sääkin salli. Ei satanut, aurinko paistoi ja oli tosi lämmin.

Himos

Kala-annos, josta lupasin eilen kuvaa teille.

Himos

Lähdössä vielä katsomaan Elastista ja Roope Salminen & koiria. Roope veti älyttömän hyvin ja Kasmirkin käväisi hänen stagellaan.

HimosHimos

Ahh, nuudeli- ja riisiruokia!

Himos

Laitoin snapchatiin kuvan Himos-tunturista tekstillä "aion kiivetä tuonne". Lähdettiin esojen - - poikaryhmä kiertelemässä Pipefestejä - - mukaan illanviettoon ja minä ja "Cheek" - - samaa näköä etenkin lasit silmillä - - lähdettiin käppäilemään mun vanhan koululaisen perässä. Ajattelin, että me tehdään joku pikkulenkki, joten jätin kengät ja sukat poikien kämpille. Ympäristö oli lähinnä nurmikkoa, eli jalat tykkäsivät kävelystä. Mitä lopuksi sitten tapahtui? Minä ja Cheekki jatkettiin matkaa leirintäalueelle moikkaamaan ihmisiä ja mentiin soratietä pitkin tunturin juurelle ja siitä ylös. Istuttiin aamuyöllä Himoksen huipulla ilman kenkiä katselemassa auringonnousua, ja ai että oli kyllä kaunis taivas! Siis ihan nautin näkymästä ja istuin vaan hiljaa hetken ihailemassa pinkin eri sävyjä horisontissa. Vau.

HimosHimosHimos

Näkymä tunturilta alas mökkikylään.

Himos

Akrobaatti-Tea kiipeilemässä parruihin, ja oikealla puolella nähdäänkin mun nukkumaanmenoaika viime yön osalta. Herätys olikin sitten ennen kymmentä ja 11:45 mun piti istua jo bussissa. En saanut kunnolla nukuttua enää tien päällä, mutta jostain kumman syystä mua ei vieläkään väsytä. Tai enää. En tiedä. Nyt meen pesulle ja ilta jatkuu musatapahtuman merkeissä Helsingin yössä. Öitä kaikki!

25.7.2015

candybus at pipefest

Bussimatkan eväinä mulla oli ketsupin makuisia pringlesejä ja karjalanpiirakkaa. Smoothie meni jo terminaalissa. Matkaa mulla oli nelisen tuntia, ehkä neljä ja puoli oikeestaan. Hermostuin vähän, kun bussi saapui Tampereelle myöhässä ja mun vaihto meni tosi tiukille. Ehdin kuitenkin seuraavaankin bussiin ja pääsin Himoksen tienristeykseen. Nukuin matkasta arviolta pari-kolme tuntia kuulokkeet korvilla. Jäin bussista ja käppäilin Himos centeriin, missä törmäsin tuttuihin. Sain ohjeet mökille ja täällä mä istun nytkin kirjottelemassa teille.

Himos

Mun rakkaus: Nikolai Alho. En jaksa nyt selitellä asiasta enempää, mutta huikea mies ja mun man crush till whenever. :-D Viereisessä kuvassa mulla on vip-passi kaulassa ja oon valmiina menemään festarialueelle. Meikkasin nopeesti mökissä, minkä jälkeen Essin ja Riikan kanssa mentiin meidän promopisteelle Main stagen lähelle. Jaettiin ihmisille karkkia ja infottiin karkkikilpailusta. Me saatiin ihan mukavasti osallistujia, vaikka ihmismäärähän täällä on aivan naurettavan pieni. Kun on kylmä, sataa ja kaksi pääesiintyjää on peruneet tulonsa, ei myöskään porukkaa kiinnosta niin paljoa. Ihan ymmärrettävää sinänsä. Jäi mieleen yksi hauska jäbä, joka otti meidän kanssa kisakuvansa. Hän kysäs vielä kuvanoton jälkeen multa: "hei ootko sä teamarika?" Hahah, kyllä olen. :-D

HimosHimos

Esat olivat kyllä hauskaa porukkaa. Joukko poikia, joilla oli oma "uskonto". Sain oikeen lappusen heidän elämänohjeistaan. Pari muutakin porukkaa oli tosi hupaisia tapauksia kisakuvaan liittyen. Alavasemmalla kuvassa näkyy vipeille tarjottava alkuruoka. Pääruoasta voin ottaa tänään paremman kuvan - - eilen oli jo myöhä ja pimeää, joten ei järkeä lisätä sitä versiota tänne - - niin näette mitä me  syödään. Tietty festarialueella on mahtava kiinalaissafkatarjonta ja jotain makkara-/kyljysjuttuja.

Himos

Bussi saattaa olla paikalla vielä tänään, mutta mun työvuoro on jo ohitse.

Himos

Illalla tapasin hauskannäköisiä ihmisiä, joista yhden kanssa mun oli pakko saada kuva. Näytti nimittäin niin hupsulta! Oikealla sitten minä chillailen meidän terassin poreammeessa yöllä.

24.7.2015

minne matka

Reissunainen is back! Nyt ei istuskellakaan Onnibussissa, vaan ihan tavallisessa pitkän matkan linja-autossa jälleen kuitenkin nokka kohti Tamperetta. Miten mun vaihdot aina sijoittuu sinne? Vietän siis perjantain ja lauantain Himoksella osin töissä, osin vapaalla. On taas se aika kesästä, kun Pipefest tuo lahjakkaat räppärit laskettelukeskukseen esiintymään. Harmittaa vähän, että kaksi pääesiintyjää on peruneet tulonsa - - kyseessä Future ja Wu tang clan - - mutta eipä sille voi mitään. Joku ehkä kuitenkin maksoi nyt turhasta. Festarithan on K18, mutta jos sulta löytyy ikää ja lippu, tule ihmeessä moikkaamaan mua Candybus-pisteelle. :-D

CodCod

Oon pakannut mukaan kaiken kesäkamoista sadevermeisiin, koska mun luotto sääennusteisiin on tämän kesän osalta kadonnut kokonaan. Toivon, ettei tuolla ala satamaan ja saisin viettää työajan kuivana, mutta minkäs sille voi, jos taivas päättää tehdä suomet ja alkaa itkemään.

CodCod

Eilinen oli mikä oli, moikkasin kauempaa tulleita kavereitani, hain lompakkoni löytötavarapisteestä, järjestelin talossa asioita ja pelasin pleikkaa. Mieli juoksenteli jossain ihan omissa maailmoissaan mutta sain silti räiskittyä Codissa itselleni neljä leveliä paremman paikan. Katsaus mun "huikeisiin" pelitaitoihin tästä, mikäli alla oleva video ei näy.

video

23.7.2015

kiitollinen kilteille ihmisille

StadiStadiStadiStadi

Tänään on ollut omituinen päivä. Ihan alusta lähtien. Herättyäni havahduin järkyttävään löytöön, tai oikeastaan siihen, mitä multa puuttui. Lompakko. Olin ollut illan kaverillani, mistä jatkettiin Helsingin yöelämään, ja ajatuksissani - - tai ajattelemattomuuttani - - jätin lompakkoni pöydälle ulkoterassille. Sinne se sitten jäi vielä kotiin mentäessä. Yleensä otan juhliin/baariin/keikalle mukaan aina vain puhelimen ja tungen kuoriin tarvittavat kortit, eli pankki- ja ajokortin. En ikinä ota lompsaa mukaan tollasiin paikkoihin, koska riski menettää jotain on suuri. Eilen kuitenkin syystä tai toisesta mulla oli koko Guessin pitkula mukana ja koska en ollut tottunut pitämään siitä kiinni koko iltaa, jätin sen vain pöydälle. Tyhmä minä, tosi tyhmä. Soittelin aamulla paniikissa eri paikkoihin ja lähetin sähköpostiakin asiakastukeen ja ihme ja kumma, mun viestiin vastattiin. Sain enkunkielisen sähköpostin, jossa selitettiin, että siivooja löysi lompakkoni ja se vietiin löytötavaroihin. Ihanaa. Oon niin kiitollinen siitä, että on olemassa vielä ihmisiä, jotka palauttavat omaisuuden omistajalleen. Yhtäkään korttia tai kolikkoa ei ollut kadoksissa vaan kaikki mikä mulle kuului, löytyi. Kiittelin löytötavaroidenkin miestä suuresti ja nyt edessä on enää soitto pankkiin, että kortti löytyi. Olin ihan 99% varma, että joku otti mun lompakon ja joko piti itse tai myi eteenpäin, mutta ei. Luojan kiitos se palautettiin minulle. Tästedes pidän 5 kertaa parempaa huolta mun tavaroista, huhhuh.

22.7.2015

tatuointivideo



Pistäkää laatu HD:lle, koska tässä tulee se paljon pyydetty tatskavidi.

salaattipäivällinen keskustassa

HKI

Tänään on ollut hyvä päivä. Heräsin yhdentoista pintaan - - koska olin valvonut yli viiteen - - ja join rauhassa aamukahvit samalla, kun tsekkasin sosiaaliset mediani. Rakennan taas uutta instagram-feediä, joten stressasin sitä kahvin ohella. Iltapäivällä Verner soitti ja kyseli tulisinko keskustaan näkemään häntä ja Jimiä. Kasasin kamat ja otin läppärin mukaan bussiin, jotta pystyin lataamaan videoa tubeen samalla kun matkustin. Video on nyt siis nähtävissä mun kanavalla. Haettiin poikien kanssa ensin Starbucksista kahvit ja minä ja Verkku kokeiltiin joitain uusia makuja. Hän valitsi Iced americanon, joka osoittautui tosi vahvaksi jääkahviksi. Sellaiseksi mistä mä tykkäisin. Mun valinta taas oli hieman erikoinen, eikä löydy suoraan valikoimasta. Otin nimittäin Iced caramel macchiaton soijamaitoon, keskipaahdolla ja pohjalle vadelmasiirappia. Siksi väri oli niin erikoinen. Mun on pakko suositella teille tota comboa - - et tarvitse normimaitoa mihinkään, joten kokeile suoraan vaan soijamaitoa - - ja vadelma sopii sinne aivan tajuttoman hyvin. Hintaa tulee suurimmalle koolle (venti) kuitenkin ihan liikaa: 8,10€.

HKIHKI

Pojat lahjoittamassa rahaa kaljaan ja matkusteluun.

HKIHKIHKIHKI

Ennen kotiinlähtöä ostettiin ruoat - - tässä tapauksessa tee se itse -salaattiannokset - - K-marketista ja mentiin ulos syömään. Tuulenpuuskassa lokkien keskellä ruokarauha on kaukana ihanteesta, mutta eipäs sitä Helsingin keskustasta hirveen paljoa hiljaisempaakaan paikkaa löydä. Tänään mun salaatti oli vahvasti kalapainoitteinen, koska pasta- ja perussalaattitarjonta ei kukoistanut tällä kertaa. Ehkä ensi vierailulla saan jäävuorisalaattia... :-) Mites teillä on päivä mennyt? Satoiko jossain, koska täällä on ollut koko ajan pilvistä mutta oon pysynyt kuivana?

tuurin reissu

Kuten eilen / toissapäivänä teille kirjoittelin, lähdin yöksi Tuuriin ystävilleni. Ensin suuntasin bussilla keskustaan, josta menin Onnibussilla Tampereelle. Olin selvästi arvioinut etäisyydet väärin, koska kotona kartta näytti 1,6 kilometrin kävelyä, josta ajattelin selviäväni helposti. Tampereella huomasin, että käveltävää painavien laukkujen kanssa hupparissa auringossa oli 3 kilometriä ja minähän olin ihan soijassa asemalle päästyäni. Bussikin tuli myöhässä, joten tunnin vaihto lyheni lähes suoraan junaanmenoon. Menin junalla Haapamäelle, missä vaihdoin Tuurin junaan. Lopulta seitsemän aikaan olin perillä ja valmis heittämään tavarat nurkkaan. Sain onneksi nukuttua bussimatkasta reippaasti yli puolet ja junassa vielä lisää. Illaksi riitti siis energiaa. Pakko sanoa, etten ajatellut Tuurin kyläkaupan - - se TV-ohjelma, muistatteko? - - olevan niin iso. Suuri ruokakauppa + valtava tavaratalo täynnä eri merkkien tuotteita kosmetiikasta kenkiin ja kalastustarvikkeisiin.

TuuriTuuri

Iloinen Onnibussi-matkustaja. Vikoissa kuvissa oon jo onneksi kuitenkin junassa.

Tuuri

Se kuuluisa Keskisten veljesten kyläkauppa. Näytti ihan lelulinnalta mutta sisältä löytyi hotellivastaanotto ja kaikki.

TuuriTuuri

Teemu, Miro ja minä päädyttiin illalla katolle chillailemaan.

Tuuri

Nyt vaihtuukin päivä! Ryhmäkuva, jossa on Siiri, Iida, Teemu, Miro, minä ja Niko on otettu maanantai-iltana ja oikeanpuoleinen jätskikuva tiistaiaamulta. Kävin hakemassa Spice icestä ison pyörremyrskyn ja voitte verrata tota kokoa Kampista saatavaan. Nyt oli sitä jäätelöä ihan kunnolla!

Tuuri

30-senttinen poikkeussubi. Halusin pizzalle, mutta muu porukka päätti suunnaksi sämpyläravintolan, joten siellä sitä oltiin.

Tuuri

Niko ja Santtu! Kuvattiin vähän ohjelmaa ja pidettiin hauskaa. Kuva on otettu Tuurin muotitalosta aka Fiorellasta.

Tuuri

Hommasin sieltä aika paljon vaatetta ja uutta tavaraa, jotka voin esitellä, jos joku niin haluaa... :-)

TuuriTuuri

Tanja! Sain hetkeksi Tanjan ja Konstan matkaseuraksi, eikä tarvinnu istua neljää ja puolta tuntia junissa yksin. Paluumatkalla skippasin suoraan bussit ja menin vähän kalliimmalla junalla. Halusin vaan kotiin, u know.

Tuuri

Kotimatka ja kotiherkutteluhetki sipsien ja ilta-yhdentoista pinaattipizzan kanssa.

Ihanaa olla kotona. Vaikka mulla oli tosi hauskaa Tuurissa, sain uusia kavereita, näin vanhoja kavereita jne. on mahtavaa päästä omaan sänkyyn puhtaana. Tää nukkumaanmeno on vähän venynyt, kuten huomaatte, kello on jo neljä krhm. Pesin vielä koneellisen astioita tossa kahden aikaan ja aamuksi suunnittelin vessojen pesun, roskisten vaihdon, pyykkilastin ja talon imuroinnin. Saa nähdä riittääkkö valvomisen takia energiat mihinkään. :-D

Mulle kävi tosi hassu juttu Fiorellassa. Joku mies alkoi seuraamaan mua ja hetken päästä tajusin, että tuttujahan siinä oli; Fiorellan yksi pitäjistä, jonka tapasin joulukuussa tehdessäni kaupalle blogijuttuja, jos joku muistaa. Kyläkaupan puolella pari teikäläistä tuli ottamaan yhteiskuvat mun kanssa. Sellasta perusjuttua ollut nyt maanantai-tiistaipäivät. Huomenna on paluu arkeen hetkeksi, ja perjantaina ollaan taas tien päällä ja kovassa iskussa. Nyt mun on varmaan aika mennä nukkumaan, tai lopulta heräilen illalla ja nukahdan keskipäivällä.

20.7.2015

on the road

Heipsun taas ja jälleen kirjoittelen teille reissusta. Tällä hetkellä istun Onnibussissa matkalla Tampereelle. Siellä olis vaihto junaan, jonka jälkeen taas vaihto, eli koko päivä menee matkustukseen. Kuitenkin, kun vaihtoehtona on olla tällä harmaalla säällä kotona dataamassa tai pelaamassa, valitsen mieluummin matkustuksen. Rakastan bussi- ja junamatkoja! Vielä kun määränpäässä on ystäviä ja hyvä meininki, oon valmiina lähtemään, aina. Hintavaahan matkustus on, mutta siksi istunkin nyt tässä punaisessa bussissa. Voitteko kuvitella maksavanne 30€ junamatkasta, jos on mahdollisuus pienellä vaivannäöllä selvitä samasta etäisyydestä alle kahdellakympillä? Niimpä.

Pakkailu
Pakkailu
Pakkailu
Pakkailu

Matkustus sujuu taas lökäreissä, rennossa topissa ja hupparissa. Hiukset mulla on neljällä tiukalla ranskalaisella letillä, jotta illalla avattuani ne mulla on päässä kiharat brassityyliin. Ei lämpökäsittelyä, lakkaa tai muotoilutuotteita, vaan pelkkä luonnollinen hius. Ei ole terveellisintä harjata märkää tukkaa - - kuten eilen tein - - mutta tuli ihan pakottava tarve saada kiharat täksi illaksi!

19.7.2015

leivontaa

Olin aamulla tosi ärtynyt, ja se jatkui lähes iltapäivään asti. Soitti mun veli pianoa tai oli kenkiä lattialla, huusin ja potkin niitä ympäriinsä. En tiedä, mikä muhun meni, mutta onneksi fiilis muuttui täysin puolen päivän jälkeen. Olli kyseli multa mikä ihme mulla on, enkä osannut selittää. Mieleeni juolahti jostain kuitenkin yksi ajatus: täytekakku. Miten kakku liittyi mihinkään? Ei millään tavalla, mutta heti kun sain sanottua herkun nimen, mieleni rauhoittui. Välillä ihmettelen itsekin omaa järjenjuoksuani. Lopulta Oona tuli meille ja haettiin kaupasta kakkutarvikkeet. :--D Saatte tapahtumista myöhemmin lisää materiaalia, jahka saan kaiken editoitua.

Oona

Oon aina katsonut hieman vinoon ihmisiä, ketkä käyttävät juoksutrikoita arkena myös julkisesti, mutta totesin niiden olevan niin mukavat, että jätin jalkaan.

OonaOonaOona

Kakkumme näyttää ehkä tavalliselta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Maltan tuskin odottaa, kun kuulette mitä kaikkea siinä on! Joten, pysytelkääs kuulolla.